Konservointi antiikki Studio Birgitaes Espoo | Etusivu

Tervetuloa konservointistudio Birgitaesin sivuille. Studio Birgitaes tarjosi erilaisia konservointi-, museo- ja käsityöalan palveluita 2009 - 2016. Ole hyvä ja katso palvelut tarkemmin yläreunan sivuilta.

Konservoinnin tarkoitus on saada esineet säilymään huolehtimalla niiden kunnosta ja säilytysolosuhteista. Konservointi ei pilaa esineiden antiikkiarvoa, vaan saa ne säilymään vielä lastenlapsillekin.Työn toteutuksen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon asiakkaiden toiveet, jotta lopputulos on molempia osapuolia tyydyttävä, mutta työ tehdään konservointieettisiä periaatteita noudattaen.

Tavoite oli palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja parhaaseen lopputulokseen pyrkien. Jos yrittäjän oma osaaminen ei riittänyt, hyödynnettiin vuosien varrella syntyneitä verkostoja, joka auttoi asiakasta eteen päin.

Töiden yhteydessä ilmi tulleita luottamuksellisia asiakastietoja ei paljastettu ulkopuolisille.

Jos mietit, kannattaako esinettä konservoida, muistathan, että ajoissa tehty huolto tai puhdistus on halvempaa kuin huonoon kuntoon päässeen esineen korjaaminen. Esineillä on rahallisen arvon lisäksi myös muita arvoja. Käyttö-, tunne- ja taiteellisia arvoja ei voida rahassa mitata, mutta niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa konservoinnilla. Työhön sisältyy dokumentointi, joka vie oman aikansa. Toivon, että suhtaudut konservointiin erikoisasiantuntijan palveluna. Studio Birgitaes panosti laatuun ja oli erikoistunut vaikeisiin tapauksiin.

HUOM! Jos vanha posliiniastia, jossa maalaus tai kultaus on lasitteen päällä, pestään astianpesukoneessa, sen värejä ei voida enää palauttaa. Annan mielelläni esineiden hoito-ohjeita, joilla ennaltaehkäistään vaurioiden syntyminen.

Tämän sivuston kuvat on ottanut Raili Laakso ellei toisin mainita. Lähde on mainittava lainattaessa. Kiitos.

Yrittäjä on jatkossa käytettävissä vain neuvonta-asioissa tai palkattuna työntekijänä.

Alla olevissa kuvissa on AMK-opinnäytetyöni kohde: Aurora Karamzinin omistuksessa ollut tuohipintainen turkmenistanilainen satula 1800-luvulta. Esine kuuluu Espoon kaupunginmuseon, KAMUn kokoelmiin. Pinnan värit kirkastuivat, koska päältä voitiin poistaa ruskeaksi muuttunut shellakkakerros. Toimenpide ei ole välttämätön esineen säilymiselle, mutta tässä tapauksessa se oli esteettisin syin perusteltavissa ja samalla päästiin eroon pinnassa olleesta homeesta.

A. Karamzinin tuohipintainen satula EKM:n varastossa ennen konservointia, kuva Katja Oijusluoma
EKM-2166:9 satula ennen konservointia 2.10.2003 edestä.
Satula ultraviolettivalossa, jossa vaaleansinivihreänä hohtavat jännelankamassa ja luinen koristenauha.
Satulan röntgenfilmikuvassa näkyy osa kuvioista, rakenne ja vähäiset naulat, kuva Heikki Häyhä & RL
Satulan infrapuna- eli IR-kuvassa ornamentit erottuvat lakkakerroksen alta.
A. Karamzinin tuohipintainen satula konservoinnin jälkeen 2004.
Satula on voinut näyttää tältä, digitaalisesti retusoitu kuva Studio Birgitaes.
Satulan vihreän maalikerroksen poikkileikkausnäyte.
Shellakka ja madderlake-punainen maalikerros satulan alapuolelta tuohen päältä.
Satulan sinipunainen maalikerros shellakan ja tuohen välissä.
A. Karamzinin satulan pigmenttien hiilestetty SEM EDS -nappi.
Satulan tuohen alla oli pehmusteena jännelankamassaa.